Blogissa pohditaan erityisesti ulkoisen kauneuden suhdetta sisäiseen kauneuteen. Kauneuden käsite on hyvin yksilöllinen. Se mikä toisen mielestä on kaunista ei välttämättä ole sitä toisen mielestä. Kuka sitten oikeasti päättää mikä on sallittua tai yhteiskunnallisesti hyväksyttyä kauneuskirurgiaa tai plastiikkakirurgiaa? Entä kuka päättää mitä kauneuskirurgialla tavoitellaan kirurgi vai asiakas? Kuka määrää sen mikä on riittävän kaunista tai täydellistä, kirurgi vai asiakas? Onko kauneuskirurgian ja sairaudenhoidollisen plastiikkakirurgian raja kuitenkaan niin suuri kuin mitä media antaa meidän ymmärtää?
Minun vastaanotollani käy normaaleja miehiä ja naisia, joita olen kokenut voivani auttaa erilaisissa hyvin arkisissa suurissa ja pienissä oikeastaan tavalliseen elämään liittyvissä asioissa. Surukseni olen huomannut, että usein asiakkaani pohtivat ovatko heidän toiveensa liian turhamaisia tai yleisesti jotenkin paheksuttavia? Harva, esimerkiksi kalliin auton ostaja pyytelee autokaupoilla anteeksi turhamaisuuttaan. Onko oman elämänlaadun parantaminen kuitenkaan niin turhamaista kuin luullaan tai ajattelevatko muut ihmiset edes oikeasti niin? Todennäköisesti jokaisella ihmisellä on kuitenkin omat turhamaiset piirteensä, tavoitteensa ja unelmansa, vaikka ne olisivat erilaiset kuin jonkun toisen. Kaikki riippuu ihmisestä yksilönä. Itse en näe ristiriitaa tai turhamaisuutta siinä, jos omaa itsevarmuutta ja elämänlaatua eli sisäistä kauneutta voidaan parantaa plastiikkakirurgisin keinoin. Itse olen joutunut arvostelun kohteeksi toisen plastiikkakirurgin toimesta tekemällä intiimialueen kirurgiaa. Itse en ole kokenut tätä kirurgian osa-aluetta vääräksi tai asiakkailleni haitalliseksi. Päinvastoin olen kokenut voivani auttaa ja helpottaa heidän elämäänsä pysyvästi. Millaisia ennakkoluuloja kauneuskirurgiaa kohtaa oikeastaan on? Onko ennakkoluuloja myös ammattikunnan sisällä?
Kirurgiaan liittyy aina riskejä ja tämän vuoksi kirurgian kohdalla on kuitenkin varmistuttava siitä, että leikkaus tai toimenpide todella tuo toivotun lopputuloksen ja elämänlaadun paranemisen. Jokainen leikkaus on suunniteltava yksilöllisesti kunkin ihmisen ajatukset ja anatomiset yksityiskohdat huomioiden, jotta päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen. Plastiikkakirurgiaa tai kauneuskirurgiaa on mielestäni mahdoton tehdä liukuhihnatyönä, koska me ihmiset olemme niin erilaisia. Blogissa käsitellään lisäksi kauneuskirurgiaan liittyviä haasteita ja riskejä aihealueittain. Riskejä käsitellään myös muusta kuin perinteisestä lääketieteen näkökulmasta. Leikkauksen jälkeiset tulehdukset ja verenvuodot on usein lääketieteellisesti hoidettavia, mutta entä ei-toivottu lopputulos tai minäkuvaan vaikuttava kehonkuvan muutos? Voiko mieli pysyä tämän kaiken perässä tai entä jos leikkaus alkaakin kaduttamaan ? Voidaanko leikkaustulosta palauttaa tai korjata? Entä nämä plastiikkakirurgit, jotka kertovat olevansa virheettömiä onko heitä todella olemassa? Toisaalta kirurgian riski piilee myös siinä, että kehittyvästä teknologiasta huolimatta plastiikkakirurgia on edelleen pitkälti käsityötä ja jokaisen käden jälki on yksilöllinen ja toisaalta inhimillisiä virheitä voi sattua samalla tavoin kuin muillekin ihmisille.
Plastiikkakirurgin työ on mielenkiintoista, mutta myös haasteellista eikä aina ollenkaan helppoa. Toisaalta on rikkautta kohdata erilaisia ihmisiä ja erilaisia tarinoita. Pelkän taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi näin vaativaa työtä tuskin kannattaa tehdä.
Varsinaisessa ensimmäisessä päivityksessä käsitellään sitä onko puolison tai kumppanin suhtautumisella tai mielipiteellä väliä kauneuskirurgiassa? Törmään verraten usein tilanteeseen, jossa asiakkaani ovat huolissaan siitä, että kumppani huomaisi mahdollisen esteettisen hoidon. Särkyykö tällöin haave puhtoisesta kauneudesta vai mistä on kysymys?
